Tämän jutun tarkoituksena on hieman aukaista kaiden, osaltaan monimutkaistakin, rekisteröintiä Japanissa. Kait siis voidaan Japanissa rekisteröidä kolmeen eri rekisteriin eli Kai Ken Aigokaihin (myöhemmin pelkkä KKA), Nihon Ken Hozonkaihin (NIPPO) ja Japanin kennelliittoon (JKC). NIPPO rekisteröi myös muut japanilaiset pystykorvat.
Kaiden ensimmäinen rotuyhdistys, KKA, perustettiin vuonna 1931. Se perustettiin alun perin suojelemaan rotua ja varmistamaan rodun säilyvyys. Yhdistyksen ensimmäinen ”Tenrankai” eli näyttely pidettiin seuraavan vuoden huhtikuussa. Nykyisin KKA järjestää näyttelyitä kaksi kertaa vuodessa, keväällä maalis-huhtikuussa ja syksyllä lokakuussa. Vuoden 1932 marraskuussa myös NIPPO järjesti ensimmäisen näyttelynsä.
Välirikko alkoi kutakuinkin tuon vuoden jälkeen, koska NIPPO halusi jakaa kaikki japanilaiset pystykorvat kolmeen eri kokoluokaan: pieniin, keskikokoisiin ja suuriin. Kai luokiteltiin keskikokoisiin hokkaidon, kishun ja shikokun mukana. NIPPOn määritelmä keskikokoisille on 46-54 cm ja KKA:n määrittämä sallittu korkeus kaille on 40–50 cm, joten se olisi siis mennyt sekä pieniin että keskikokoisiin. KKA:n ja NIPPOn erimielisyydet lähtivät siis liikkeelle kain sallitusta koosta. Järjestöillä on ollut myös erimielisyyksiä kielen mustista merkeistä, joita siis löytyy lähes kaikilta rodun yksilöiltä. NIPPOn mielestä mustat täplät olivat virhe ja alensivat täten palkintosijaa. NIPPO luopui tästä säännöstä muutama vuosi sitten, mutta edelleen joidenkin mielestä mustat täplät ovat virhe.
Koska alun perin KKA perustettiin rodun suojelemiseksi, se ei halunnut lähteä jalostamaan kaita sopivaksi NIPPOn määritelmään. Täten KKA:n jäsenet lopettivat koiriensa käyttämisen NIPPOn näyttelyissä ja muissa tapahtumissa. KKA ei myöskään hyväksy järjestöönsä rekisteröityjen kaiden rekisteröimistä muihin koirarekistereihin. Jos näin kuitenkin tekee, koira menettää KKA rekisterinsä.
Kaita rekisteröidään jonkin verran myös JKC:hen, mutta suurin osa sen kasvattajista kasvattaa vain rahan vuoksi ja siksi koirien laatu ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi KKA:n koirilla. Kaita näkee siksi harvoin JKC:n näyttelyissä. Sitten päästään siihen ongelmallisuuteen johon kain tuonti Japanista usein pysähtyy. JKC hyväksyy vain NIPPO koiria ja näille saakin Export pedigreen, joka tarvitaan useimmissa länsimaissa koiran saamiseksi hyväksyttyyn rekisteriin. On siis paljon helpompaa tuoda Japanista NIPPO rekisteröity koira, mutta se ei välttämättä ole ulkomailla rodun parhaaksi. Vaikka-kin kaikki NIPPO ja JKC rekisteröidyt koirat ovat alkujaan KKA linjoista, silti sisäsiitos on ollut osittain rankkaakin joten niillä on suppeampi geenipooli. KKA koiran rekisteröinti NIPPO:n on mahdollista, mutta tällöin koira saa vain rajoitetun rekisterin (Suomen ER-rekisteri on hieman vastaava). Rajoitetun rekisterin omaavan koiran jälkeläiset menevät myös ER-rekisteriin, kolmas sukupolvi saa sitten täyden NIPPO rekisterin jolloin se on mahdollista myös rekisteröidä JKC:hen. Hyvin harva KKA kasvattaja kuitenkaan haluaa rekisteröidä koiraansa NIPPO:n.
Eri järjestöillä on myös eri rotumääritelmät roduille, joista tiukimmat määritykset antaa JKC ja NIPPO. Laajin vaihtelu sallitaan luonnollisesti KKA:n määritelmässä, jossa ei ole liikaa rajoituksia yksilöille. KKA:han rekisteröidyt koirat eivät täytä kaikilta osin FCI:n rotumääritelmää, mutta Suomesta löytyy maailman ensimmäinen KKA-linjainen FCI maan muotovalio ;). Suomessa on mahdollista saada KKA rekisteröity koira ER-rekisteriin, mutta se vaatii hieman ylimääräistä työtä. Rodun tulevaisuuden kannalta Euroopassa se on kuitenkin kannattavaa, koska linjat ovat täällä jo valmiiksi samoista koirista. USA:n kantakoiratkin, joista siis suurin osa Euroopassa olevista jalostuskoirista on lähtöisin, ovat NIPPO koirien jälkeläisiä. KKA:n koirilla on lähtökohtaisesti laajempi geenipooli ja siksi niiden tuonti ja käyttö jalostukseen on suotavampaa. Erikoisrekistereitä on kuitenkin harvassa FCI maassa ja siksi KKA:n koirien tuonti jalostus tarkoitukseen on vaikeaa ja täytyy tuoda NIPPO koira, vaikka se ei rodun eduksi olekaan. KKA:n koirat ovat yleensä pienempiä kuin FCI rotumääritelmässä annettu ihanne. Japanin kennelliitto muutti kain korkeus rajoja vuonna 2012 lähemmäksi KKA:n rajoja ja FCI maissa muutos tuli voimaan vuonna 2017.
Kaiden ensimmäinen rotuyhdistys, KKA, perustettiin vuonna 1931. Se perustettiin alun perin suojelemaan rotua ja varmistamaan rodun säilyvyys. Yhdistyksen ensimmäinen ”Tenrankai” eli näyttely pidettiin seuraavan vuoden huhtikuussa. Nykyisin KKA järjestää näyttelyitä kaksi kertaa vuodessa, keväällä maalis-huhtikuussa ja syksyllä lokakuussa. Vuoden 1932 marraskuussa myös NIPPO järjesti ensimmäisen näyttelynsä.
Välirikko alkoi kutakuinkin tuon vuoden jälkeen, koska NIPPO halusi jakaa kaikki japanilaiset pystykorvat kolmeen eri kokoluokaan: pieniin, keskikokoisiin ja suuriin. Kai luokiteltiin keskikokoisiin hokkaidon, kishun ja shikokun mukana. NIPPOn määritelmä keskikokoisille on 46-54 cm ja KKA:n määrittämä sallittu korkeus kaille on 40–50 cm, joten se olisi siis mennyt sekä pieniin että keskikokoisiin. KKA:n ja NIPPOn erimielisyydet lähtivät siis liikkeelle kain sallitusta koosta. Järjestöillä on ollut myös erimielisyyksiä kielen mustista merkeistä, joita siis löytyy lähes kaikilta rodun yksilöiltä. NIPPOn mielestä mustat täplät olivat virhe ja alensivat täten palkintosijaa. NIPPO luopui tästä säännöstä muutama vuosi sitten, mutta edelleen joidenkin mielestä mustat täplät ovat virhe.
Koska alun perin KKA perustettiin rodun suojelemiseksi, se ei halunnut lähteä jalostamaan kaita sopivaksi NIPPOn määritelmään. Täten KKA:n jäsenet lopettivat koiriensa käyttämisen NIPPOn näyttelyissä ja muissa tapahtumissa. KKA ei myöskään hyväksy järjestöönsä rekisteröityjen kaiden rekisteröimistä muihin koirarekistereihin. Jos näin kuitenkin tekee, koira menettää KKA rekisterinsä.
Kaita rekisteröidään jonkin verran myös JKC:hen, mutta suurin osa sen kasvattajista kasvattaa vain rahan vuoksi ja siksi koirien laatu ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi KKA:n koirilla. Kaita näkee siksi harvoin JKC:n näyttelyissä. Sitten päästään siihen ongelmallisuuteen johon kain tuonti Japanista usein pysähtyy. JKC hyväksyy vain NIPPO koiria ja näille saakin Export pedigreen, joka tarvitaan useimmissa länsimaissa koiran saamiseksi hyväksyttyyn rekisteriin. On siis paljon helpompaa tuoda Japanista NIPPO rekisteröity koira, mutta se ei välttämättä ole ulkomailla rodun parhaaksi. Vaikka-kin kaikki NIPPO ja JKC rekisteröidyt koirat ovat alkujaan KKA linjoista, silti sisäsiitos on ollut osittain rankkaakin joten niillä on suppeampi geenipooli. KKA koiran rekisteröinti NIPPO:n on mahdollista, mutta tällöin koira saa vain rajoitetun rekisterin (Suomen ER-rekisteri on hieman vastaava). Rajoitetun rekisterin omaavan koiran jälkeläiset menevät myös ER-rekisteriin, kolmas sukupolvi saa sitten täyden NIPPO rekisterin jolloin se on mahdollista myös rekisteröidä JKC:hen. Hyvin harva KKA kasvattaja kuitenkaan haluaa rekisteröidä koiraansa NIPPO:n.
Eri järjestöillä on myös eri rotumääritelmät roduille, joista tiukimmat määritykset antaa JKC ja NIPPO. Laajin vaihtelu sallitaan luonnollisesti KKA:n määritelmässä, jossa ei ole liikaa rajoituksia yksilöille. KKA:han rekisteröidyt koirat eivät täytä kaikilta osin FCI:n rotumääritelmää, mutta Suomesta löytyy maailman ensimmäinen KKA-linjainen FCI maan muotovalio ;). Suomessa on mahdollista saada KKA rekisteröity koira ER-rekisteriin, mutta se vaatii hieman ylimääräistä työtä. Rodun tulevaisuuden kannalta Euroopassa se on kuitenkin kannattavaa, koska linjat ovat täällä jo valmiiksi samoista koirista. USA:n kantakoiratkin, joista siis suurin osa Euroopassa olevista jalostuskoirista on lähtöisin, ovat NIPPO koirien jälkeläisiä. KKA:n koirilla on lähtökohtaisesti laajempi geenipooli ja siksi niiden tuonti ja käyttö jalostukseen on suotavampaa. Erikoisrekistereitä on kuitenkin harvassa FCI maassa ja siksi KKA:n koirien tuonti jalostus tarkoitukseen on vaikeaa ja täytyy tuoda NIPPO koira, vaikka se ei rodun eduksi olekaan. KKA:n koirat ovat yleensä pienempiä kuin FCI rotumääritelmässä annettu ihanne. Japanin kennelliitto muutti kain korkeus rajoja vuonna 2012 lähemmäksi KKA:n rajoja ja FCI maissa muutos tuli voimaan vuonna 2017.